Uutiset

Iisalmen kaupunginkirjastossa on alkanut ”Inspiroiva ja ihmeellinen kirjasto – yhdessä uudistuen kohti tulevaisuutta” toiminnan kehittämisen hanke, jossa palvelumuotoilua käyttäen osallistetaan kaupunkilaiset tulevaisuuden kirjaston ideointiin.

Iisalmen kaupunki on hankkinut vasta valmistuneeseen Soinlahden kouluun prosenttitaidetta kuopiolaiselta taiteilija Risto Pentikäiseltä.

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valtion työ- ja elin-keinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Samalla reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä. Yksi työllisyysalueista on Ylä-Savon työllisyysalue, joka tulee jatkossa vastaamaan Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden työvoimapalveluista vastuukuntamallilla, jossa Iisalmi on hallinnoijana. Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutyötä on tehty sujuvasti kuluvan vuoden ajan, ja marraskuussa tullaan tiedottamaan muun muassa palvelupaikoista ja -ajoista. Nyt toteutuva historiallinen TE-uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen. Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa. Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen. Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien sujuvaa kotoutumista Suomeen. Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin? Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa oman kotikunnan palvelukaton alta löytyvät esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut. ”Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen”, toteaa Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen. Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat. ”Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille ja työllisyysalueille, vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuoleltakin”, taustoittaa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Valmistelun loppukiri on alkanut – sadan päivän päästä startataan! Tänään 23.9.2024 on jäljellä 100 päivää starttiin ja TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtoon. Valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta valmistelu on edennyt valtakunnallisesti ja myös Ylä-Savon työllisyysalueella yhteistyössä ja aikataulussa. Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät. Tulevan syksyn aikana Ylä-Savossakin on edessä asiakasviestinnän aloittaminen – tähän saakka tiedotus on ollut enemmän yleistasoista muutosviestintää, mutta marraskuussa on aika kertoa esimerkiksi palvelupaikoista ja -ajoista. ”Nykyisten TE-palveluiden tai työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaikka palveluntarjoaja ja osin myös fyysisten palvelupisteiden sijainnit vaihtuvat vuoden vaihteessa. Tiedotamme mahdollisista muutoksista kunnan ja työllisuusalueen verkkosivuilla ja otamme asiakkaisiin yhteyttä tarvittaessa myös henkilökohtaisesti”, kertoo Virpi Jukarainen ja jatkaa: ”Töitä tai työntekijöitä hakiessa tulee jatkossakin kirjautua Työmarkkinatorille, joka toimii töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkana. Työmarkkinatorilta löytyy työelämään liittyvää tietoa, palveluita ja avoimia työpaikkoja. Kirjautuneena pääsee luomaan esimerkiksi työnhakuprofiilin tai työpaikkailmoituksen. Toimivien digitaalisten palveluiden lisäksi myös kasvollisia kohtaamisia aiotaan lisätä”. Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kotikunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa varhaiskasvatuksesta. Tämä nyrkkisääntö pitää paikkansa kaikkialla Suomessa. Lisätietoja: Virpi Jukarainen, työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö, Iisalmen kaupunki p. 040 653 0021, virpi.jukarainen@iisalmi.fi Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi Lisää aiheesta: Kuntaliiton TE-uudistukseen keskittyvä sivusto: https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/te-palvelut-2024-uudistus(siirryt toiseen palveluun) Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelun viestintään keskittyvä verkkosivu: https://www.iisalmi.fi/työllisyysalueuudistus(siirryt toiseen palveluun)  

Työvalmentaja -palvelu on uusi, tänä vuonna käyttöönotettu palvelu, jonka tarkoituksena on löytää työvoimaa yrityksiin. Työvalmentajan asiakkaita ovat kaupungille työllistetyt työnhakijat, jotka aloittavat valmennuksen työsuhteensa aikana. Sen lisäksi, että työllistetyn osaaminen kehittyy työssä ollessa, hän saa valmennusta esimerkiksi oman osaamisensa näkyväksi tekemiseen. Työvalmentaja pyrkii yhteensovittamaan työnantajien työvoimatarpeet työllistettyjen omiin tavoitteisiin.  Jotta yhteensovittaminen onnistuu, työvalmentaja mielellään tulee tutustumaan yrityksiin yhdessä työllistetyn kanssa. Työvalmentaja on tukena työllistymispolun rakentamisessa siten, että siirtyminen kaupungin työjaksolta yritykseen olisi mahdollisimman sujuva. Ota yhteyttä ja löydä työllesi tekijä. Lisätietoa: työvalmentaja Laura Tossavainen puhelin 040 661 0027, sähköposti: laura.tossavainen@iisalmi.fi

TE-palvelut eli tutummin työkkärin palvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuodesta alkaen saat laajemmat työnantaja- ja yrityspalvelut kotikuntasi palvelupisteestä. Autamme: työvoiman saamisessa kansainvälisessä rekrytoinnissa yritystoiminnan aloittamisessa, kehittämisessä ja muutostilanteissa työllistymistä edistävien tukien hakemisessa Osaava henkilöstömme koostuu sekä kunnan että työhallinnon asiantuntijoista. Palveluvalikoimamme koostuu osin jo tutuista palveluista, mutta tuomme sinne myös jotain uutta, jolla teemme työllistymis- ja koulutuspoluista entistä joustavampia. Haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä työnantajien ja yritysten kanssa. Yhteistyöllä löydämme tekijät töille, ja pidämme alueemme elinvoimaisena sekä edistämme kuntalaistemme hyvinvointia. Meillä on jo käytössä hyväksi koettuja yhteistyökäytäntöjä. Uudistus voi myös tarjota mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin. Nyt on hyvä aika löytää toimivimmat ratkaisut. Yhdessä olemme enemmän.

URBACT-ohjelman alla toimiva EU-verkostohanke Residents of the Future on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti vaiheeseen, jossa on valittu pilottitoimenpide toteutukseen.

Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi -verkostossa mukana olevat yritykset ja oppilaitokset järjestävät vuosittaisen By Iisalmi -seminaarin 13.11.2024. Tapahtuman tämänvuotisena teemana on empatia kasvun ja innovaatioiden lähteenä. Seminaariin kutsutaan mukaan kaikkia seudun elinvoimasta ja vetovoimasta kiinnostuneita aina opiskelijoista yritysjohtoon ja kuntapäättäjiin. Tänä vuonna myös lasten ääni ja ajatukset on haluttu huomioida erityisellä tavalla: Iisalmen kuvataidekoululaiset luovat empatiateemaisen taidenäyttelyn osaksi seminaarin ohjelmakokonaisuutta. Näin teeman ympärille kietoutuva ohjelma saa uuden ulottuvuuden mielenkiintoisten asiantuntijapuheenvuorojen oheen muistuttaen samalla siitä, että tämän päivän valinnoilla rakennetaan tulevaisuuden osaajien – tämän päivän lasten ja nuorten – tulevaisuuden menestymisen mahdollisuuksia. ”By Iisalmi -verkosto tekee työtä koko Iisalmen seudun vetovoiman eteen. Vuosittainen seminaari on hyvä paikka kokoontua yhteen aidossa vuorovaikutuksessa ja käydä läpi yhteisen työmme tavoitteita. Samalla voimme jakaa myös onnistumisia ja tuloksia koko seudun päättäjille ja vaikuttajille, jotka eivät välttämättä ole muutoin aktiivisesti verkoston toiminnassa mukana. Vuosittain valitaan myös sopiva ajankohtainen teema, josta haluamme yhteisesti jakaa ajatuksia”, kiteyttää Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen ja jatkaa: “Mielestäni nykymaailmassa tarvitaan lisää empatiaa vastakkainasettelun sijasta. Pyrkimällä ymmärtämään paremmin toisiamme voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikilla elämän osa-alueilla. Iisalmen seudullakin tehdään päivittäin päätöksiä ja ratkaisuja, jotka voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa monien ihmisten tulevaisuuteen. Empatian lisääminen arjessamme on omalla tavallaan osa vastuullisen tulevaisuuden rakentamista”. Empaattinen tekoäly, empatia vahvistamassa yritysten kilpailukykyä Yksi By Iisalmi -seminaarin puhujista on tulevaisuuden työelämän keskeisiin aiheisiin kirjassaan “Työelämän maraton ja empatia” pureutunut kirjailija, Microsoftin palvelupäällikkö, MBA Niina Majaniemi. ”Puheenvuoroni pääsanoma on, ettei empatia ole vain pehmeyttä ja mukavuutta, vaan sillä on vahva vaikutus yrityksen kilpailutekijöihin ja tunnuslukuihin. On aika ymmärtää, että muuttuvassa maailmassa empatia on yksi tärkeimmistä arvoista ja työkaluista”, Niina Majaniemi painottaa. Tekoälyn aikakaudella empatian edelläkävijänä tunnetuksi tullut digifuturisti ja Älytaloratkaisu Empathic Buildingin kehittäjä Tomi Teikko tuo tapahtumaan tuulahduksen Kaliforniasta. Tomi on omistanut uransa ihmisläheisempiä rakennuksia kehittävien ratkaisujen luomiselle. Empathic Buildingin lisäksi hän toimii USA:n maajohtajana IoT-ratkaisuja kehittävällä Haltianilla. Lisäksi tapahtumassa asemoidutaan paikallisempaan näkökulmaan muun muassa Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilasen puheenvuoron myötä: ”Tulen kertomaan yleisölle Kaisanetin kasvumatkasta kohti visiota olla toimialueemme kilpailukyvyn uudistaja. Pureudun siihen, kuinka meidän arvomme välittäminen, kumppanuus ja uudistuminen ovat olleet matkalla mukana ja miten työkulttuurimme on kehittynyt empatian näkökulmasta. Kerron myös johtamisen haasteista muutoksessa, miten asiat eivät menneetkään kaikilta osin suunnitelmien mukaan. Työelämän muutokset haastavat johtamista alasta riippumatta” ”Olemme pyrkineet luomaan ohjelmakokonaisuuden, joka antaa eväitä ja inspiraatiota hyvin erilaisista organisaatioista ja taustoita tuleville osallistujille. Alasidonnaisuuden sijaan tarkastelemme ilmiöitä, jotka koskettavat meistä useimpia. Meidän on hyvä kokoontua yhteen sellaisten teemojen äärelle”, toteaa Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski, joka osana työtään koordinoi By Iisalmi -brändiverkoston toimintaa. Empatia-aiheinen taidenäyttely tuo lapset ja nuoret osaksi seminaarin teeman toteutusta Tänä vuonna By Iisalmi -seminaarin teema jalostuu käsiteltäväksi myös taidenäyttelyn kautta, sillä Iisalmen kuvataidekoulun lapset ja nuoret tekevät opettajiensa ohjauksessa syksyn 2024 aikana empatian innoittamia taideteoksia. Teoksista koostetaan näyttely, joka on avoinna kaikelle yleisölle Iisalmen kulttuurikeskuksen näyttelytila Vennyssä marraskuussa. Itse seminaaripäivänä taidenäyttelyyn pääsee tutustumaan ohjatusti, ja Iisalmen kuvataidekoulun johtava opettaja Johanna Kallio ja teoksia tehneitä kuvataidekoululaisia tulee kertomaan näyttelyn synnystä yleisölle. ”Empatia on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen aihe”, toteaa Johanna Kallio. Kuvataidekoululaiset vaikuttavat kuitenkin jo näin syyskuussa päässeen hyvään alkuun taideteostensa parissa aiheen haastavuudesta huolimatta. Näyttelyyn saadaan esille laaja kirjo eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, kuten maalauksia, piirroksia sekä eri materiaaleista tehtyjä veistoksia. Jokainen teos ilmentää tai käsittelee empatiaa omalla tavallaan. ”Empatia merkitsee minulle tunnetta, että ollaan myötätuntoisia ja sitä, että voi hypätä toisten saappaisiin. Ja että ymmärretään toisia ja heidän valintojaan”, luonnehtii 5.-luokkalainen Martta Grundmark, joka on alkanut työstämään veistosta. Mutta miten empatia nähdään taideteoksen aiheena, onko se helppo vai vaikea toteutettava? ”Mielestäni se on vaikea, koska se on tunne, niin se on hankala maalata tai tehdä teoksena”, pohtii 5.-luokkalainen Lilian Rose, jonka käsissä on syntymässä abstrakti maalaus. ”Olemme todella iloisia, että saimme kuvataidekoululaiset mukaan toteuttamaan tapahtumamme ohjelmaa. Meille on tärkeää muistaa lasten näkökulma käsittelemiimme aiheisiin, ja taiteen kautta se voi avautua herkistävällä ja puhuttelevalla tavalla. Näyttelyyn kannattaa tietysti tulla tutustumaan, vaikkei pääsisi itse seminaariin mukaan!”, kannustaa Laura Koski. Empatia-taidenäyttelyn teosten valmistumista tullaan taltioimaan videomuodossa kuvataideryhmien kanssa syksyn aikana, ja valmiit videot julkaistaan Iisalmen kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä nettisivuilla. Syksyn ensimmäinen video on katsottavissa täältä: https://youtu.be/-k7pAbJj5B4(siirryt toiseen palveluun) By Iisalmi -seminaarin ohjelmatiedot ja ilmoittautuminen: https://www.iisalmi.fi/byiisalmiseminaari(siirryt toiseen palveluun).

Iisalmen kaupunginhallitus esittää valtioneuvostolle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle vetoomuksen: Iisalmen sairaalan päivystys tulee säilyttää ympärivuorokautisena. Iisalmen kaupunki kutsui Savo-Karjalan kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysministerin Kuntamarkkinoiden yhteydessä järjestettyyn tapaamiseen 18.9.2024 keskustellakseen yöpäivystyksen jatkumisesta esittämänsä vetoomuksen perustelut huomioiden. Kansanedustajista paikalla olivat Markku Siponen, Timo Suhonen ja Tuula Väätäinen – ministeri Kaisa Juuso ei osallistunut tapaamiseen. Kehysriihen tulevaisuuden sairaalaverkkoa koskeva päätösratkaisu, jonka mukaan Iisalmen sairaalan yöpäivystys suljettaisiin syksyllä 2025, aiheuttaisi noin 50 000:lle Iisalmen seudun asukkaalle merkittävän heikennyksen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä turvallisuuteen. Samalla kavennettaisiin merkittävästi yläsavolaisen vahvan vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Päätöksellä olisi kauaskantoiset vaikutukset koko seudun elinvoimaan ja kokonaisturvallisuuteen. Iisalmen kaupunki vaatiikin perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä koskevan hallituksen esityksen (esitysluonnos 21.5.2024) uudelleenarviointia. Kiuruveden kaupunki, Vieremän kunta ja Sonkajärven kunta ovat yhtyneet huhtikuussa jätettyyn vetoomukseen. Päätöksen vaikutukset on arvioitu yksipuolisesti ja puutteellisesti asukkaiden ja palvelujen saavutettavuuden yhdenvertaisuuden sekä todellisten kustannusten osalta. Kuten Kemin kaupunki on oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa todennut, lakiesityksen vaikutusten arviointi on puutteellinen. Vetoomuksen taustaa Vetoomuksen taustalla on syytä huomioida, että Iisalmi on Pohjois-Savon maakunnan pohjoinen seutukeskus, joka tunnetaan kansainvälisesti arvostetusta teknologiateollisuudesta, vahvasta puutuoteteollisuudesta sekä monipuolisesta elintarviketeollisuudesta. Alueen elinkeinorakenteessa myös alkutuotannolla on merkittävä rooli. Ylä-Savon seutukunnan keskuskaupunkina Iisalmeen suuntautuu suuri osuus lähikuntien asiointiliikenteestä. Seutukunnalla asuu noin 50 000 asukasta, joiden jokaisen arkeen tehdyillä päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia. Ylä-Savon kunnat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja kehittäneet sote-palveluja määrätietoisesti kustannustehokkaaseen suuntaan. Iisalmen ja Ylä-Savon seutukunnan väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, mistä seuraa, että hoitoa tarvitsevia potilaita on runsaasti. Välimatkat ovat pitkiä: Iisalmesta matkaa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on n. 90 km, pisimmällään matkaa seutukunnan pohjoisosista Kuopioon on n. 150 km ja tiestön heikko kunto osaltaan pidentää matka-aikaa. Vaikutukset asukkaiden yhdenvertaiseen hoitoon Vaikutusten arvioinnissa heikoiten on arvioitu vaikutukset väestöön: Esityksen nykytilakuvauksen mukaan Iisalmen päivystyksessä oli vuonna 2023 keskimäärin 52 kävijää vuorokaudessa, joista 18 illalla ja 6 yöllä. Iisalmessa toimii myös kaikkiaan vuodeosastoja, joissa on yhteensä 104 vuodepaikkaa ja jotka vaativat ympärivuorokautisen lääkärin paikalla olon. Iisalmen kaupunki katsoo, että Iisalmen sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystys tulee säilyttää palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi Pohjois-Savossa (laki hyvinvointialueesta 7 § kohta 1, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4§). Ympärivuorokautisen päivystyksen saatavuus on keskeinen osa yhdenvertaista ja tasapuolista hoitoa. Hoitoa on saatava tarvittaessa nopeasti riippumatta asuinpaikasta. Pitkällä aikavälillä hoidon heikompi saavutettavuus lisää terveyseroja, sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon tarvetta ja siten kustannuksia. Iisalmen yöpäivystyksen lakkauttamispäätöksellä lisättäisiin terveyseroja ja sosiaalista huono-osaisuutta. Tämä on täysin vastoin hyvinvointialueuudistuksen tavoitetta luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.   Vaikutukset kustannusten kasvuun Yöpäivystyksen puuttuminen seutukunnasta aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia ja ajanmenetetystä. Julkista liikennettä ei Pohjois-Savossa ilta- ja yöaikaan ole tarjolla. Eniten yöpäivystyksen loppumisesta kärsisivät ikäihmiset, koska heidät jouduttaisiin kuljettamaan KYS:n entisestään ruuhkautuneempaan yhteispäivystykseen mm. yleistilan laskun takia. Esityksessä on nostettu positiivisena vaikutuksena keskittämisen turvaavan palvelun saatavuus, laatu ja vaikuttavuus sekä potilasturvallisuus. Tosiasiassa yöpäivystyksen saatavuus varmistaa kaikkien potilaiden nopean hoidonsaannin tilanteissa, joissa tilanne pahenee nopeasti yöllä. Yöpäivystys voi olla jopa ratkaiseva tekijä potilasturvallisuuden kannalta. Yöpäivystys on myös keskeinen osa jatkuvaa ja toimivaa hoitoketjua, ja sillä voidaan varmistaa myös hoitohenkilöstön osaamisen kehittäminen. Äkillisten tilanteiden arviointi ja hoito eivät aina vaadi erikoissairaanhoitoa, jolloin yöpäivystys väliportaan palveluna vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta ja resurssitarvetta. Kustannusvaikutusten arvioinnissa on syytä huomioida ympärivuorokautisen lääkärin läsnäolotarve Iisalmen sairaalassa riippumatta päivystyksestä: Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa 6.5.2024 on todettu, että Iisalmessa säilyvät kolme akuuttivuodeosastoa tulevat myös jatkossa vaatimaan ympärivuorokautisen lääkärin myös fyysisesti paikalle. Tämä pienentää merkittävästi yöpäivystyksen lopettamisesta saatavia säästöjä. Ensihoidon arvion mukaan yöpäivystyksen lopettaminen johtaa siihen, että Iisalmeen joudutaan lisäämään yksi ensihoidon yksikkö 24/7, mikä lisää kustannuksia n. 700 000 euroa. Iisalmen yöpäivystyksen lakkauttaminen tarkoittaisi todellisuudessa kustannusten kasvua 0,1 miljoonalla eurolla. Laskelmassa ei ole huomioitu välillisiä kulueriä, joita ovat lisätyövoiman tarve Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä sekä kuljetuskustannusten kasvu Iisalmesta Kuopioon. Lisäksi on arvioitu, että vuodeosastokustannukset kasvavat: KYS:n vuodeosastoilla jatkohoitopaikkaa odottavien määrä kasvaa ja vaihtuva vuodeosastokapasiteetti vähenee, millä on suora vaikutus alentaen leikkaustoiminnan volyymia. Mikäli vuodeosasto ei vedä, ei heräämö vedä eikä tällöin voida leikata, jos heräämö on täynnä. Toiminnan tehokkuus kärsii erikoissairaanhoidossa ja hoitojonoja joudutaan lyhentämään lisäostoilla yksityisiltä, joita nytkin on tehty lähes miljoonan euron arvosta viimeisen vuoden aikana. Yhteenveto: Iisalmen yöpäivystyksen sulkeminen ei ole toiminnallisesti tai taloudellisesti järkevää Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että yöpäivystyksen lopettaminen Iisalmessa ei ole toiminnallisesti tai taloudellisesti järkevää. Vaikutukset on arvioitava kattavasti ja objektiivisesti, huomioiden ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus ja sitä kautta seudun elinvoimaisuus. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu, että edellä mainitun kaltaiset riskit arvioidaan ja tuodaan esille avoimesti riskitaso ja seuraukset, jotka säästöjen saavuttamiseksi ollaan valmiita hyväksymään. Lisätietoja: Jarmo Ronkainen, Iisalmen kaupunginjohtaja, p. 040 661 5351, jarmo.ronkainen@iisalmi.fi Lisätietoja liitteenä olevasta kuvasta: Iisalmen kaupunki kutsui Savo-Karjalan kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysministerin Kuntamarkkinoiden yhteydessä järjestettyyn tapaamiseen 18.9.2024 keskustellakseen yöpäivystyksen jatkumisesta esittämänsä vetoomuksen perustelut huomioiden. Kansanedustajista paikalla olivat Markku Siponen, Timo Suhonen ja Tuula Väätäinen – ministeri Kaisa Juuso ei osallistunut tapaamiseen. Kuvassa vasemmalta oikealle: Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, kansanedustaja Markku Siponen, Sonkajärven kunnanjohtaja Simo Mäkinen, kansanedustaja Timo Suhonen, kansanedustaja Tuula Väätäinen, Iisalmen kaupunginvaltuuston pj. Kati Åhman, Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, Iisalmen kaupunginhallituksen pj. Jukka Ryhänen.  

Syksy tekee kovaa vauhtia tuloaan ja sen mukana myös Kulttuurikeskuksen hanke on edennyt suunnitellusti eteenpäin kohti rakennuslupaa.

Ideoista ihmeeksi – vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin ideoinnin ja äänestyksen tuloksena Iisalmen kaupunginhallitus päätti 3.6.2024…

Iisalmi – 11.9.2024: Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) kehittämiseen erikoistunut brittiläinen biopolttoaineyhtiö Flying Forest Limited on varannut 26,8 hehtaarin alueen uudelle liiketoiminnalleen Iisalmen Soinlahdesta. Maanhankinta on merkittävä askel kohti alueen ensimmäisen uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantolaitoksen ja biopolttoaineiden tutkimuskeskuksen perustamista. Uuden laitoksen odotetaan toteutuessaan tuovan merkittäviä taloudellisia hyötyjä Iisalmeen, mukaan lukien noin 100 uuden työpaikan syntyminen toimintavaiheessa. Suoran työllistämisen lisäksi hanke vauhdittaa paikallista teollisuutta hankkimalla kestävät biomassaraaka-aineensa kokonaan paikallisista metsistä ja sahoilta, mikä tukee alueellisia metsä- ja biotaloussektoreita.

Iisalmen kaupungin elinkeinoryhmä esittää, että tulevan lautakunnan kokouksiin voitaisiin ottaa mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella riippumaton elinkeinoelämän edustaja.